Bernhardinkoirayhdistys ry - Tietoa Bernhardinkoirista ja niiden rotujהrjestצst

TIETOA RODUSTA Bernhardinkoirarodun historia on alkanut satoja vuosia sitten Sveitsissä. Virallinen rotumääritelmä vahvistettiin vuonna 1887. Siitä lähtien bernhardinkoira on ollut Sveitsin kansalliskoira. Alunperin bernhardinkoirat olivat lyhytkarvaisia, mutta 1800-luvulla rodusta kehitettiin pitkäkarvainen muunnos, joka levisi ympäri maailmaa. Nykyisin pitkäkarvaiset bernhardinkoirat ovatkin yleisempiä kuin lyhytkarvaiset rotukumppaninsa. Mikäli vanhemmista ainakin toinen on lyhytkarvainen bernhardinkoira, voi pentueeseen syntyä sekä pitkä- että lyhytkarvaisia pentuja. Molempien vanhempien ollessa pitkäkarvaisia, ovat kaikki pennutkin pitkäkarvaisia. Bernhardinkoira kuuluu koiramaailman jättiläisiin. Uroksilla on korkeutta 70-90 cm ja nartuilla 65-80 cm, mutta koirat voivat olla tätä korkeampiakin, mikäli yleisvaikutelma pysyy tasaisena. Aikuisten koirien elopaino vaihtelee 60 ja 100 kilon välimaastossa. Bernhardinkoirat ovat perusväriltään valkoisia ja niillä on rungossaan joko erikokoisia punaruskeita läiskiä tai selän ja kupeet peittävä punaruskea mantteli. Toivottavaa on, että koiralla on tumma maski. Tarkemmin bernhardinkoirien ihanteellista ulkonäköä kuvataan rotumääritelmässä .

Luonteeltaan bernhardinkoirat ovat ystävällisiä ja valppaita, temperamentti vaihtelee rauhallisesta eloisaan. Bernhardinkoiran kanssa voi puuhailla ja harrastaa monenlaista: tottelevaisuuskoulutusta, näyttelyitä, agilityä, vesipelastusta, vaelluksia, kärryjen vetoa, temppujen tekemistä jne. Bernhardinkoiran koko voi aiheuttaa omat hankaluutensa esimerkiksi agilityn renkaan tai putken läpi pujahtamiseen, mutta eihän kaikkea tarvitse ottaa niin tosissaan! Pääasia on, että puuhailet koirasi kanssa, ja että teillä molemmilla on mukavaa yhdessä. Lisää tietoa bernhardinkoirien kanssa harrastamisesta löydät Harrastaminen -osiosta. Bernhardinkoiran turkki on varsin helppohoitoinen. Pitkäkarvaisen bernhardinkoiran turkkia tulee harjata säännöllisesti, sillä takkuja tulee varsinkin korvien taakse, häntään, housuihin ja raajojen sisäpinnoille. Lyhytkarvaisen bernhardinkoiran turkki ei liiemmin takkuunnu, mutta sitäkin kannattaa harjata jo senkin vuoksi, ettei kodin nurkissa pyöri niin paljon irtokarvaa. Karvanlähdön aikaan ei lyhytkarvaisen bernhardinkoiran omistaja pääse sen helpommalla kuin pitkäkarvaisenkaan, sillä molemmilla karvamuunnoksilla pohjavilla irtoaasuurina tuppoina. Karvanlähtöä voi nopeuttaa harjaamalla koiraa vaikka parikin kertaa päivässä. Koira on tällöin myös hyvä pestä, sillä se nopeuttaa vanhan karvan lähtöä ja uuden kasvua. Muuten bernhardinkoiraa ei tarvitse pestä kuin pari-kolme kertaa vuodessa, ellei se sitten ole kurannut itseään perusteellisesti. Bernhardinkoiran turkkia ei tarvitse trimmata, mutta pitkäkarvaisen koiran tassukarvat anturoiden välissä kannattaa pitää lyhyinä, jotta ne eivät kerää kuraa ja lunta. Näiltä sivuilta löytyvien tietojen lisäksi löydät lisää rotutietoutta Bernhardinkoirayhdistyksen pdf-muodossa julkaisemasta Bernhardinkoira - Rotuaapisesta . Rotuaapinen on tietopaketti bernhardinkoiran hankintaa harkitsevalle sekä jo hankintapäätöksen tehneelle pennun ostajalle. Opas on tarkoitettu myös kaikkien muiden rodusta ki innostuneiden luettavaksi. Suomen Kennelliiton ylläpitämästä KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä (ulkoinen linkki, aukeaa uuteen ikkunaan) löytyy paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa muiden koirarotujen ohella myös lyhyt- ja pitkäkarvaisista bernhardinkoirista. KoiraNetistä löydät tietoa niin pentueista, näyttely- ja koetuloksista, terveystuloksista kuin kasvattajistakin